Renkaanvaihdossa pyöränpultit ja -mutterit ovat ne pienet osat, joista renkaan pysyminen paikallaan lopulta riippuu. Tämä artikkeli on tarkoitettu autoilijalle, joka vaihtaa renkaat itse kahdesti vuodessa, sekä pienkorjaamolle, joka haluaa käydä perusasiat läpi. Pyöränpulttien ja -mutterien kiristys oikeaan momenttiin vie vain muutaman minuutin. Sillä vältetään irtoava pyörä, vääntynyt jarrulevy ja katkennut pultti.
Marraskuu on Suomessa renkaanvaihdon kiireisintä aikaa. Talvirenkaat ovat pakolliset joulu-helmikuussa, ja nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta pääsiäistä seuraavaan maanantaihin tai sään sitä vaatiessa. Moni vaihtaa renkaat pihalla tunnin aikana. Kiinnitys tehdään silti usein tuntumalla eikä momenttiavaimella.
Pyöränpultti vai pyöränmutteri – kumpi autossasi on?
Autoissa käytetään kahta järjestelmää. Pyöränpultti kierretään suoraan navan kierteisiin. Tätä ratkaisua käyttävät esimerkiksi Volkswagen-konsernin merkit (VW, Audi, Skoda, Seat), Volvo, BMW ja Mercedes-Benz. Pyöränmutteri taas kierretään navassa kiinni oleviin pinnapultteihin. Mutterit ovat tyypillisiä Toyotassa, Nissanissa, Fordissa ja monissa muissa aasialaisissa ja amerikkalaisissa merkeissä.
Kierrekoot ovat henkilöautoissa lähes aina hienokierteisiä. Yleisimmät ovat M12x1,5, M12x1,25 (esimerkiksi monet Nissanit ja Suzukit) ja M14x1,5. Kierteen nousu on hyvä tarkistaa, sillä M12x1,25-mutteri menee M12x1,5-pinnapulttiin pari kierrosta ja jää sitten jumiin. Sitä ei pidä yrittää väkisin eteenpäin.
Istukan muoto ratkaisee enemmän kuin kierre
Yleisin tapa saada pyörä irtoamaan on väärä istukka. Istukka on pultin tai mutterin kartiomainen, pyöreä tai tasainen osa, joka painuu vanteen kiinnitysreikää vasten. Vaihtoehtoja on kolme:
Kartioistukka 60° on yleisin, ja sitä käytetään useimmissa jälkimarkkinoiden kevytmetallivanteissa ja monissa teräsvanteissa. Pallo- eli kupuistukkaa (säde tyypillisesti R12-R14) käyttävät esimerkiksi monet VW- ja Audi-mallit tehdasvanteissaan. Tasaistukka aluslevyllä on käytössä esimerkiksi Toyotan ja Mitsubishin tehtaan kevytmetallivanteissa.
Kun kartiopultti kiristetään pallovanteeseen, se koskettaa vanteeseen vain kapealta renkaalta. Momenttiavain näyttää oikeaa lukemaa, mutta kosketuspinta painuu ajossa ja kiristys löystyy. Kiinnikekaupassa on yleensä istukkatulkki, ja vanhaa pulttia vasten vertaamalla oikea tyyppi löytyy minuutissa.
Teräsvanne ja kevytmetallivanne tarvitsevat eri pituiset pultit
Suomessa on tavallista, että talvirenkaat ovat teräsvanteilla ja kesärenkaat kevytmetallivanteilla. Kevytmetallivanteen napa-alue on usein 5-10 mm paksumpi kuin teräsvanteen. Siksi samat pultit eivät aina sovi molemmille.
Liian lyhyt pultti tarttuu kierteeseen liian vähän. Kierteen pitää olla otteessa vähintään pultin halkaisijan verran: M14x1,5-pultissa noin 14 mm eli 9-10 kierrosta. Liian pitkä pultti voi taas pohjata navan takana jarrukilpeen tai ABS-anturiin. Silloin momenttiavain naksahtaa, vaikka vanne ei ole lainkaan kunnolla kiinni.
Pultit kannattaa säilyttää vannesarjan kanssa samassa pussissa ja merkitä pussiin, kumpaa vannetta ne koskevat. Kiinnikekaupasta pyöränpultteja saa tyypillisesti 2-6 €/kpl. Ammattilaiselle tämä on rutiinia, mutta kotivaihtajalta asia unohtuu helposti.
Pyöränpulttien ja -mutterien kiristys oikeaan momenttiin
Kiristysmomentti löytyy auton käyttöohjekirjasta, ja se vaihtelee henkilöautoissa yleensä 90-160 Nm välillä. Esimerkiksi monissa Volkswagen-konsernin malleissa ohje on 120 Nm, ja monissa Toyotoissa 103 Nm. Suurempi lukema ei tarkoita parempaa kiinnitystä, koska pultin lujuusluokka on mitoitettu tiettyä esijännitystä varten. Kannan merkinnöistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa lujuusluokat 8.8, 10.9 ja 12.9.
Ammattilainen kiristää pyörän näin:
1. Puhdista navan ja vanteen vastinpinnat ruosteesta teräsharjalla. Pienikin ruostekerros painuu ajossa ja löysää kiristystä.
2. Kierrä pultit käsin kiinni, ja vasta sen jälkeen kevyesti avaimella auton ollessa vielä tunkilla.
3. Laske auto maahan ja kiristä momenttiavaimella ristiin eli tähtikuviossa, ei kehää pitkin.
4. Tee toinen kierros samalla momentilla. Jos jokin pultti vielä kääntyy, se ei ollut ensimmäisellä kierroksella kireällä.
5. Jälkikiristä 50-100 km ajon jälkeen, erityisesti kevytmetallivanteissa.
Momenttiavaimen (1/2″, noin 40-200 Nm) saa 40-120 eurolla. Sen jälkeen ei tarvitse arvailla. Akkukäyttöisellä iskuvääntimellä voi kierrellä pultit kiinni, mutta lopullinen kiristys tehdään aina käsin momenttiavaimella. Iskuväännin antaa helposti 300-500 Nm, mikä venyttää pultin myötörajan yli ja voi vääntää jarrulevyn kieroon.
Myytti: kierteet kannattaa öljytä ennen kiristystä
Moni ruiskuttaa pyöränpultteihin öljyä tai kuparitahnaa, jotta ne aukeaisivat keväällä helpommin. Tarkoitus on hyvä, mutta lopputulos usein huono. Valmistajan momenttiarvot on lähes aina annettu kuiville, puhtaille kierteille.
Voiteluaine pienentää kitkaa, joten sama 120 Nm venyttää pulttia selvästi enemmän kuin kuivana. Esijännitys voi kasvaa kymmeniä prosentteja, ja pultti venyy pysyvästi. Kartioistukkaan levitetty rasva voi taas antaa pultin liukua ajossa auki. Jos kierteet ovat jumissa, ne kannattaa puhdistaa teräsharjalla. Ohut kerros kuparitahnaa sopii navan keskiöön, jossa se estää vanteen ruostumisen kiinni, mutta ei pultin kierteisiin.
Yleisimmät virheet renkaanvaihdossa
Kiristys auton ollessa ilmassa. Pyörä pyörii avaimen mukana, eikä momentti mene pulttiin vaan laakeriin. Kiristys tehdään vasta, kun pyörä on maassa.
Vääntynyt tai ruostunut pultti jää käyttöön. Rannikkoseudulla ja tiesuolan vuoksi koko maassa pyöränpultit syöpyvät 5-8 vuodessa. Jos kannan kuusio on pyöristynyt tai kierteessä näkyy venymää, eli kierteen nousu on silmin nähden epätasainen, pultti vaihdetaan. Viidenkymmenen euron sarja on halpa verrattuna irronneeseen pyörään.
Navan kierre vahingoittuu. Vinoon kierretty pultti voi rikkoa navan kierteen. Uutta napaa ei aina tarvita, sillä kierteen voi monesti korjata. Vaihtoehdoista lisää artikkelissa kierteen korjaus kierreholkilla. Rakenteellisesti kriittisissä kohteissa korjaus kannattaa silti tilata korjaamolta.
Lukkopultit ovat oma lukunsa. Avainhylsy (esimerkiksi McGard-sarjoissa) katoaa usein juuri renkaanvaihdon aikaan. Avaimen koodi kannattaa kirjoittaa ylös ja säilyttää hylsyä aina samassa paikassa autossa.
Mistä pyöränpultit ja -mutterit kannattaa ostaa?
Rautakaupassa on yleisrakentamisen tarvikkeita ja työkalukaupassa työkaluja, mutta pyöränpulttien tekniset yksityiskohdat ovat kiinnikekaupan alaa. Erikoisliikkeessä tiedetään, mitä eroa on R13- ja R14-pallon välillä, ja hyllyssä on yleensä 30-60 mm pituuksia samalla kierteellä. Laajemmin autoiluun liittyvistä kiinnikkeistä kerrotaan artikkelissa autoilijan kiinnikkeet.
Liikkeeseen kannattaa ottaa mukaan yksi vanha pultti tai mutteri sekä tieto vanteen tyypistä. Pelkkä automalli ei riitä, jos vanteet ovat jälkimarkkinoilta.
UKK
Kuinka usein pyöränpultit pitää vaihtaa?
Tavallisessa käytössä niitä ei tarvitse vaihtaa määrävälein. Ne vaihdetaan, kun kannassa, kierteessä tai istukassa näkyy ruostetta, venymää tai vaurioita. Pohjoismaisessa suolaolosuhteessa tämä tarkoittaa tyypillisesti 5-8 vuotta.
Pitääkö pyörät jälkikiristää renkaanvaihdon jälkeen?
Kyllä, 50-100 km ajon jälkeen. Vanteen ja navan pinnat painuvat vasten toisiaan ensimmäisten kilometrien aikana, mikä voi löysätä kiristystä. Tämä koskee erityisesti kevytmetallivanteita.
Voiko samoja pultteja käyttää teräs- ja kevytmetallivanteissa?
Joskus voi, usein ei. Pituus ja istukan muoto pitää tarkistaa erikseen kummallekin vanteelle. Kierteen pitää olla otteessa vähintään pultin halkaisijan verran.
Viimeinen tarkistus ennen tielle lähtöä
Oikea pultti on oikean pituinen, sen istukka sopii vanteeseen ja se kiristetään kuivana momenttiavaimella auton ollessa maassa. Näistä mikä tahansa voi pettää, vaikka muut olisivat kunnossa. Kun kaikki on tehty, jälkikiristys on helppo muistaa, jos panee lapun ohjauspyörään.