Hirsitaloa rakentava tai remontoiva joutuu ennemmin tai myöhemmin miettimään, miten jäykät rakenteet liitetään seinään, joka madaltuu vuosien mittaan useita senttejä. Hirsitalon painumanvaraukset ja säädettävät kiinnitysraudat ratkaisevat, pysyvätkö ikkunat, ovet, väliseinät ja tukipylväät kunnossa vai alkavatko ne vääntyä, haljeta ja vuotaa. Tästä artikkelista näet, paljonko eri hirsityypit painuvat, mitkä kiinnikkeet joustavat painuman mukana ja miten säätö tehdään oikein.
Paljonko hirsiseinä painuu ja miksi
Hirsi kutistuu kuivuessaan selvästi enemmän poikittain kuin pituussuunnassa. Seinä madaltuu siksi, että jokainen hirsikerta ohenee hieman ja saumat tiivistyvät oman painonsa alla. Suurin osa painumasta tapahtuu 2-3 ensimmäisen lämmityskauden aikana. Suomen talvi nopeuttaa sitä, koska pakkasella sisäilma on hyvin kuivaa.
Valmistajien ohjeissa lamellihirren painumanvaraus on tyypillisesti noin 10-20 mm seinän korkeusmetriä kohden. Massiivisella höylähirrellä varataan yleensä 30-50 mm/m, ja pyöröhirrellä tai käsinveistetyllä hirrellä vielä enemmän. Kolmen metrin seinässä massiivihirsi voi siis painua 10-15 cm. Tarkka luku tarkistetaan aina talotoimittajan asennusohjeesta, koska siihen vaikuttavat puun kosteus toimitushetkellä, hirsiprofiili ja tiivistemateriaali.
Säädettävät kiinnitysraudat ja niiden käyttökohteet
Kaikki pystysuuntaiset, painumattomat rakenteet on liitettävä hirteen niin, että hirsi pääsee laskeutumaan niiden ohi. Tähän tarvitaan kahdenlaisia kiinnikkeitä: säätöjalkoja ja liukukiinnikkeitä.
Säätöjalka eli säätöruuvi on käytännössä paksu kierretanko, mutteri ja kaksi teräslevyä. Se asennetaan esimerkiksi kuistin, katoksen tai välipohjapalkin tukipylvään ylä- tai alapäähän. Tyypillisiä kokoja ovat M20 ja M24, ja säätövaraa on yleensä 100-200 mm. Kuumasinkitty säätöjalka maksaa koosta riippuen noin 15-45 € kappaleelta. Kiinnikekaupoista löytyy myös irtonaisia kierretankoja, mutterit ja levyt, joista ammattilainen kokoaa tarvittaessa erikoismittaisen säätimen.
Liukukiinnikkeet ovat pitkäreikäisiä kulmarautoja tai liukuraudoiksi kutsuttuja kiskoja. Ne kiinnitetään väliseinän runkotolppaan, ja hirteen menevä ruuvi asennetaan pitkänomaiseen reikään niin, että ruuvi voi liukua alaspäin. Ruuvin alle laitetaan aluslevy, eikä ruuvia kiristetä pohjaan. Hinta on yleensä 2-6 € kappaleelta. Pitkäreikäinen kulmarauta on ulkonäöltään tavallisen sukulainen, mutta toiminta on päinvastainen: se ei jäykistä liitosta vaan päästää sen liikkumaan. Perinteisistä kulmaraudoista ja niiden kuormituksesta kerrotaan lisää artikkelissa kulmaraudat ja palkkikengät.
Painumanvaraus ikkunoissa, ovissa ja väliseinissä
Ikkunoissa ja ovissa ei normaalisti käytetä säätörautoja. Hirren päähän jyrsitään pystyura, johon asennetaan karapuu, ja karmi ruuvataan karaan, ei hirteen. Hirsi liukuu karan ohi. Karmin yläpuolelle jätetään painumarako, joka täytetään joustavalla eristeellä ja peitetään listalla, joka kiinnitetään vain hirteen tai vain karmiin. Massiivihirsitalossa rako on usein 50-80 mm, lamellihirsitalossa selvästi pienempi.
Kipsilevy- ja paneeliväliseinissä runko kiinnitetään liukukiinnikkeillä. Yläjuoksun ja katon väliin jätetään rako, ja levyt katkaistaan raon kohdalta. Rako peitetään listalla, joka ruuvataan pelkästään kattoon. Samaa periaatetta noudatetaan keittiökaapistoissa, portaissa, hormin läpivienneissä ja pystyputkissa. Kaikki rakenteet, jotka ulottuvat lattiasta kattoon, tarvitsevat joustavan liitoksen.
Näin säätöjalkaa säädetään
Säätöjalkaa ei asenneta ja unohdeta. Ammattilainen tekee ensimmäisen säädön noin 2-3 kuukauden kuluttua lämmityksen alkamisesta ja tarkistaa jalat sen jälkeen jokaisen lämmityskauden aikana. Säätö etenee näin:
1. Mitataan hirsiseinän ja pylvään liitoskohdasta, onko pylvään ja palkin välissä rako tai onko hirsikerroksiin syntynyt aukkoja pylvään kohdalle.
2. Tuetaan palkki tilapäisesti tunkilla, jos kuorma on suuri.
3. Lasketaan mutteria kerrallaan 5-10 mm, ei koko arvioitua painumaa.
4. Varmistetaan, että levy on yhä täysin kosketuksissa palkkiin ja vastamutteri lukitsee säädön.
5. Kirjataan säädön päivämäärä ja määrä talon huoltokirjaan.
Kun säätöä tehdään urakoitsijan työnä, työn osuus kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin samalla tavalla kuin muukin korjaustyö. Tarvikkeet eivät kuulu.
Myytti: lamellihirsi ei painu lainkaan
Lamellihirttä markkinoidaan usein ”painumattomana”, ja osa rakentajista jättää siksi painumanvaraukset kokonaan pois. Se on virhe. Lamellihirsikin painuu, tosin selvästi vähemmän kuin massiivihirsi. Kolmen metrin seinässä se tarkoittaa silti 3-6 cm, ja jo yhden sentin painuma riittää halkaisemaan kipsilevysauman tai jumittamaan ulko-oven.
Toinen yleinen väärinkäsitys koskee säätöjalan suuntaa. Säätöjalkaa ei kiristetä, vaan sitä lasketaan. Jos pylvästä nostetaan ”tueksi”, seinä jää roikkumaan pylvään varaan ja hirsikertojen väliin aukeaa rako, josta tuuli puhaltaa sisään.
Yleisimmät virheet painumanvarauksissa
Ensimmäinen virhe on ruuvata väliseinän tolppa suoraan hirteen pitkällä puuruuvilla. Ruuvi pitää hirttä paikallaan, ja ensimmäisenä keväänä hirsikertojen väliin tulee rako tai seinälevy pullistuu. Vika näkyy usein vasta, kun tapetti repeää.
Toinen virhe on liian tiukalle kiristetty liukukiinnike. Pitkäreikä ei auta, jos ruuvi on kiristetty niin, että aluslevy puristaa raudan kiinni. Ruuvi kiristetään vain kevyesti, ja sen kuuluu sijaita reiän yläpäässä, jotta liukumavara riittää koko painuman ajan.
Kolmas virhe ovat unohtuneet putket ja sähköt. Lattialämmityksen jakotukilta ylös nouseva putki tai seinässä kulkeva sähköputki voi kiristyä, kun yläpuolinen hirsi laskeutuu. Läpiviennit tehdään ylisuuriksi ja putket jätetään liikkumaan vapaasti.
Materiaalit ja hankinnat kiinnikekaupasta
Sisätiloissa sähkösinkitty säätöjalka riittää. Kuisteilla, katoksissa ja terassien tukipylväissä tarvitaan vähintään kuumasinkitty versio. Rannikolla, esimerkiksi Turun saaristossa tai Vaasan seudulla, ulkona olevat säätöjalat kannattaa hankkia ruostumattomina (A2) tai haponkestävinä (A4). Kun kierre ruostuu, mutteri ei enää liiku, ja säätömahdollisuus menetetään juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin. Sinkityslaatujen erot sisä- ja ulkokäytössä on käyty läpi tarkemmin artikkelissa kuumasinkitty ja sähkösinkitty.
Kantavissa rakenteissa säätöjalalla on oltava CE-merkintä ja suoritustasoilmoitus, ja mitoitus tehdään rakennesuunnitelman mukaan. Yleiset rakennustarvikkeet kuuluvat rautakauppaan ja työkalut työkalukauppaan, mutta pitkäreikäraudat, kuumasinkityt säätöjalat ja haponkestävät kierretangot löytyvät yleensä varmimmin kiinnikkeisiin erikoistuneesta liikkeestä. Siellä myös neuvotaan teknisissä valinnoissa. Koko talon tarvikkeet kerralla ostava urakoitsija saa usein tukkuhinnan, mikä laskee kappalehintaa selvästi.
UKK
Kuinka kauan hirsitalon säätöjalkoja pitää säätää?
Yleensä 3-5 vuotta, mutta eniten säädettävää on kahden ensimmäisen lämmityskauden aikana. Kun säätöjalka ei ole kahteen tarkastukseen peräkkäin tarvinnut laskemista, painuminen on käytännössä päättynyt.
Voiko painumanvarauksen tehdä jälkikäteen?
Voi, mutta se on työläämpää. Väliseinän yläosa avataan, kiinteät ruuvit vaihdetaan liukukiinnikkeisiin ja yläpäähän sahataan rako. Ikkunan karmin muuttaminen karakiinnitteiseksi edellyttää yleensä karmin irrottamista.
Tarvitaanko painumanvarausta saunan lauteissa ja paneeleissa?
Tarvitaan, jos ne on kiinnitetty hirsiseinään ja ne ulottuvat lattiasta kattoon tai tukeutuvat lattiaan. Lauteiden kannakkeet kiinnitetään joko pelkästään seinään tai liukuvasti.
Painumanvarausten muistisääntö
Kaikki, mikä ei ole hirttä, liitetään hirteen joustavasti. Massiivihirressä varaus on 30-50 mm/m ja lamellihirressäkin 10-20 mm/m, joten varaus tarvitaan aina. Säätöjalat lasketaan, niitä ei kiristetä. Säädöt tehdään pieninä askelina ja kirjataan huoltokirjaan. Kun kiinnikkeiden materiaali valitaan käyttöpaikan mukaan, säätöjalat toimivat myös viidentenä vuonna.